Tekstit

Japanin koeviikko

Olen palannut! Blogi ei suinkaan ole kuollut, se on vain ollut talvihorroksessa. Ja nyt kun japanin kevät alkaa kolkuttaa ovella ja kirsikankukanmakuisten tuotteiden tulo lähimarketteihin on ihan nurkan takana, on munkin aika päivittää kuulumisiani. Suomessa japanin koulujärjestelmästä on kuva hullun työläänä paikkana (mitä se pitkälti onkin, mutta tuskin niin pahoin kuin me joskus kuvitellaan). Sen takia ennen japaniin tuloa mä olin aika huolissani, että mitähän tästä tulee. Nyt mä olen juuri suorittanut ensimmäisen lukukauteni täällä ja päihittänyt final bossin nimeltä koeviikko. Millainen sitten on koeviikko japanissa? Ensinnäkin, mä voin puhua vain omasta puolestani. Käsittääkseni ylemmän tason japanin vaihtareilla ja niillä vaihtareilla jotka ei täällä ensisijaisesti opiskele japanin kieltä, koeviikko koostuu enimmäkseen esseiden deadlineistä. Hyvin samaan tapaan kuin suomalaisessa yliopistossa siis. Meillä 1-2 tason japanin opiskelijoilla koeviikko oli kuitenkin aikamoinen

Universal studios Osaka, Cinnamonroll Cafe ja koulun alku

Kuva
Kalenteriin on taas mahtunut paljon kaikkea. Tärkeimpänä varmaankin koulun alku, joka onkin vienyt kaiken vapaa-aikani, niin kuin arvata saattoi. Kerronpakin siis ensin lyhyesti siitä, millaista koulu vaihtarille täällä on, mutta lukijan kannattaa ottaa huomioon, että alemmilla tasoilla olevilla oppilailla kuten minä, on myös kiireisempi aikataulu, koska enemmän kursseja. Koulupäivä alkaa siis yhdeksältä joka päivä. Pakollisia luentoja on kaksi peräkkäin, kumpikin puolitoista tuntia pituudeltaan. Sen jälkeen voi vielä olla general tai advanced kursseja, jotka voivat olla heti toistensa perään tai välissä voi olla hyppytunti. Lounasaika on aina 12.15-13-10, joten koko kampus on aivan tukossa kun kaikki oppilaat tunkee ruokalaan, kauppoihin ja lähialueen ruokapaikkoihin yhtä aikaa. Tänään ruokakaupassa jouduin odottamaan jonossa, että pääsin ruokahyllyille valitsemaan tuotteeni ja koko ajan ihmisiä kulki kaikkiin suuntiin ympärillä, harkitsen vakavasti omien eväiden tuomista kouluun.

Ensimmäiset kuulumiset

Kuva
Olen ollut nyt Japanissa kohta kaksi viikkoa ja kiirettä on pitänyt. Jo ennen Japaniin lähtöä meillä vaihto-oppilailla oli järjettömät määrät paperitöitä ja valmisteluja (oli lomakkeita joita piti täyttää, lääkärikäyntejä ja niihin tarvittavia todistuksia, viisumihakemuksia, passikuvia, loputtomia ilmoituksia Kelaan ja muutenkin vain paljon tekemistä) ja täällä niitä on riittänyt vielä lisää. Olen nyt hoitanut itselleni paikallisen henkilökortin ja sairausvakuutuksen, maksanut kahden kuukauden vuokran etukäteen (postitoimistossa, koska täällä kaikki laskut maksetaan paikanpäällä, ei netissä), maksanut vuoden vuokran futonsetistä (pankissa, jossa avulias työntekijä auttoi käyttämään maksuautomaattia), toimittanut kolmeen otteeseen erinäisiä tietoja yliopiston toimistoille (jotka eivät suinkaan ole kaikki samassa rakennuksessa) ja vihdoin ja viimein saanut itselleni paikallisen SIM-kortin, jotta voin käyttää nettiä (neljä yritystä se vaati, mutta nyt voin onnellisesti käyttää taa